Steffy the Cat

Hoitokisuraportti tulee nyt vähän myöhässä, mutta samapa tuo. Steffy saapui siis luokseni perjantaina 22. elokuuta ja viipyi vajaan viikon. Kissan tulo taloon oli minulle tosi jännittävää ja stressasin kovasti, viihtyisikö se. Huoli osoittautui turhaksi. Ensimmäisenä iltana Steffy kulki ympäri asuntoa naukuen ja tutkien kaikki paikat, mutta seuraavana aamuna se oli jo kuin kotonaan. Ruoka maistui hyvin ja vessa-asiatkin tuli tehtyä oikeaan osoitteeseen.

Olin hankkinut Steffylle viihdykkeeksi pari palloa sekä jättihiiren, jota voi raapia, mutta parhaaksi leluksi osoittautui kamerapussin kaulahihna. Sen perässä kisu jaksoi sinkoilla päivästä toiseen, kun taas hiirtä se kävi vain vähän puskemassa aina ohikulkiessaan ja palloista se ei välittänyt tuon taivaallista.

Steffyn lempipuuhaa vaikuttaisi olevan sängyn alla tai päällä köllöttely, tuuletusikkunasta tulevien äänien ja tuoksujen tutkiminen, rapsuteltavana ja siliteltävänä oleminen (tähän se ei ikinä kyllästy) ja öisin kylppärin lattiakaivoon tuijottaminen. Jep. Se nostaa lattiakaivon kannen pois ja vain tuijottaa kaivoon. Ei se yritä juoda siellä olevaa vettä tai tunge sinne tassujaan; se vain tuijottaa.

Nyt Steffy on siis jo palannut kotiinsa Tampereelle, mutta tulee takaisin syyskyyn lopulla. Vähän on jo ikävä.